Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäen tervehdys vuonna 2011

Liikunnalla ja kulttuuriharrastuksilla osallisuutta ja hyvinvointia

Osallistumisella taide-, kulttuuri- ja liikuntatoimintaan on tärkeä merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnille sekä syrjäytymisen ja eriarvoisuuden ehkäisemiselle. Näiden tulisi kuulua kiinteänä osana jokaiseen arkipäivään. Osallistuminen tukee lasten ja nuorten kasvua tasapainoisiksi, terveen itsetunnon omaaviksi kansalaisiksi. Tutkimusten mukaan osallistuminen taiteen tekemiseen saa lapset ja nuoret voimaan paremmin ja tuntemaan itsensä onnellisemmiksi. Osallistumisen myötä voi myös harjaannuttaa sosiaalisia taitoja ja löytää uusia ystäviä.

Liikunnan avulla luodaan pohja elinikäisille terveydelle. Liikunnan terveysvaikutukset ovatkin tutkitusti kiistattomat. Aktiivinen liikunnan harrastaminen lapsuudessa lisää todennäköisyyttä, että yksilö harrastaa liikuntaa myös aikuisena. Liikkumaton elämäntapa puolestaan säilyy aikuisikään voimakkaammin kuin aktiivinen elämäntapa. Liikunnalla on osoitettu olevan positiivisia vaikutuksia keskittymiskykyyn, oppimiseen ja koulumenestykseen.

Lasten oikeus osallistua kulttuurielämään on lausuttu julki YK:n lasten oikeuksien yleissopimuksessa. Myös Suomen perustuslaki turvaa jokaiselle Suomen kansalaiselle sivistykselliset oikeudet, joihin myös kult­tuurielämän voidaan katsoa kuuluvan. Hallitus tukee kaikkien lasten oikeutta taiteeseen ja kulttuuriin vahvistamalla lastenkulttuurin asemaa ja toimintaedellytyksiä sekä edistää taiteen perusopetuksen maanlaajuista tavoitettavuutta. Lapsille ja nuorille suunnattuja hankkeita on tuettu opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) eri määrärahoista. Lasten ja nuorten hyvinvointi on myös osa Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelmaa vuosille 2010-2014. 

Lasten ja nuorten luovuus kasvaa leikistä ja kulttuurisesti rikkaasta kasvuympäristöstä. Lapset ja nuoret huomioivat taide- ja kulttuuripalvelut sekä lasten ja nuorten taide- ja kulttuuriharrastukset tukevat omalta osaltaan lasten omaa, leikkiin tai kerrontaan perustuvaa kulttuuria. Valmisteilla olevan lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2012-2015 yhtenä tavoitteena on lasten ja nuorten tasavertaisen osallistumisen tukeminen kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan toimintaan. Kulttuuripalveluita lapsille ja nuorille kehittää mm. OKM:n tukema lastenkulttuurikeskusten valtakunnallinen verkosto, Taikalamppu. Lastenkulttuuria tuetaan myös alueellisen taidetoimikunnan hankeavustuksin. OKM:n kulttuurin saavutettavuuden edistämishankkeiden rahoituksessa lapset ja nuoret ovat olleet etusijalla.

Kiinnostus taide- ja kulttuuritoimintaan säilyy osana ihmisen identiteettiä ja elämää, vaikka elin- ja asuinympäristö muuttuisi kodista laitokseksi. Taiteen ja kulttuurin ja toisaalta sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä yhteistyölle on suuri tilaus ja sitä tehdäänkin jo. Kulttuuritoiminta ja hoito- tai sosiaalityö toimivat parhaimmillaan tasa-arvoisessa yhteistyössä rinnakkain.

Liikunnan osalta uudessa hallitusohjelmassa kiinnitetään huomiota lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksien tasa-arvoon. Lisäksi siinä painotetaan matalan kynnyksen seuratoiminnan kehittämistä sekä toimenpiteitä, joilla seura- ja kansalaistoimintaa voidaan entistä paremmin paikallisesti tukea. Nämä kirjaukset osaltaan tunnistavat lasten ja nuorten liikkumisen haasteet syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta tarkasteltuna. Liikunta-alalla on tehty pitkään työtä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi, joskin työsarkaa riittää edelleen.

Nostan esiin kaksi tämän aiheen kannalta erityisen merkittävää kokonaisuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa Nuori Suomi ry:n Liikunnasta syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten -kehittämishankkeessa valmistui vuonna 2010 selvitys ja valtakunnallinen suunnitelma liikunnasta syrjäytymisen vähentämiseksi. Vuonna 2011 järjestetään valtakunnallinen seminaarikiertue kaikille aiheesta kiinnostuneille alan asiantuntijoille ja ammattilaisille.

OKM:n, STM:n ja Opetushallituksen yhteinen Liikkuva koulu -hanke alkoi vuonna 2009. Hankkeen tavoitteena on lisätä fyysistä aktiivisuutta koulupäivään ja sen yhteyteen. Kaikkien lasten tulisi liikkua 1-2 tuntia joka päivä. Koulupäivän aikainen liikkumisannos voi koostua esimerkiksi kävelystä tai pyöräilystä kouluun, välituntien liikuntaleikeistä, metsäretkestä biologian tunnilla tai iltapäivän ohjatusta liikunnasta. Hanke sai jatkoa ja tulee laajenemaan tulevina vuosina. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on ollut mukana 45 pilottikoulua. Liikunnan lisääminen kouluympäristössä on hedelmällistä erityisesti siksi, että nämä toimenpiteet kohdentuvat kaikkiin ikäluokan lapsiin taustaa katsomatta. OKM:n hankeavustusten turvin on myös tuettu yksittäisten organisaatioiden hankkeita, joissa liikuntaa käytetään ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön keinona. 

Kulttuuri- ja liikuntaosallistumisen tukeminen sopii erinomaisen hyvin osaksi ehkäisevää lastensuojelua. Yksilöllisten tarpeiden tyydyttämiseksi olisi tärkeää saada kulttuuri, taide ja liikunta osaksi lastensuojelun asiakassuunnitelmaa. Sosiokulttuurinen toiminta tuo asiakkaille mielekästä sisältöä elämään. Hoitoympäristön viihtyisyys ja kodinomaisuus tukevat hoidon tuloksia ja henkilökunnan työhyvinvointia. Lasten ja nuorten kulttuuriosallistumisen edistämisellä ja lastenkulttuurin tukemisella voidaan vaikuttaa myös elinikäisiin tottumuksiin hyödyntää taide- ja kulttuuripalveluita ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksia. Sama pätee myös liikuntaan.

Lasten ja nuoret tukeminen ja kannustaminen taiteen, kulttuurin ja liikunnan pariin on siis todella tärkeää, kannattavaa ja arvokasta työtä, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen. Lämmin kiitos teille kaikille siitä, että annatte aikaanne ja energiaanne lastemme hyvinvoinnin hyväksi!

Paavo Arhinmäki

Vuonna 2011