Lapsen edunvalvonta lastensuojelussa

 

Lastensuojelun edunvalvonnan käsite
Edunvalvonnan käsite yhdistetään yleensä perinteiseen taloudelliseen edunvalvontaan. Tällöin edunvalvoja määrätään maistraatin tai käräjäoikeuden toimesta henkilölle, joka ei itse kykene valvomaan taloudellista etuaan. Lastensuojelun edunvalvonnassa kyse on lapsen henkilöön liittyvästä edunvalvonnasta, joka on tarpeen sellaisissa tilanteissa, joissa huoltaja jostakin syystä ei voi puolueettomasti toimia lapsen edunvalvojana.

Lastensuojelun edunvalvonta lastensuojelulaissa
Lapsen henkilöön liittyvän edunvalvonnan hakemisessa käytetään lastensuojeluasiassa lastensuojelulakia (417/2007), joka vahvistaa lapsen osallisuutta häntä itseään koskevassa päätöksenteossa. Lain 22 §:n mukaan lapselle on tarvittaessa haettava edunvalvojaa käyttämään hänen puhevaltaansa. Sosiaalityöntekijä velvoitetaan huolehtimaan siitä, että edunvalvojaa haetaan tarvittaessa. Lisäksi 87 §:n mukaan lapsella on mahdollisuus saada avustaja oikeuskäsittelyyn.

Lastensuojelun edunvalvonta mahdollistui sosiaalihuollon asiakaslain kautta
Useissa Euroopan maissa edunvalvojia on jo pitkään käytetty myös muissa kuin taloudellisissa asioissa. Suomessa edunvalvojan käyttäminen lastensuojeluasiassa tuli mahdolliseksi vuonna 2001 voimaan tulleen lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista myötä .

Lastensuojelun edunvalvojan määräämisen edellytykset
Lastensuojelulain 22 §:n mukaan lapselle tulee määrätä edunvalvoja käyttämään hänen puhevaltaansa, jos on perusteltu syy olettaa, 1) ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa ja 2) edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi.

Perusteltu syy on olemassa silloin, kun voidaan objektiivisesti arvioiden olettaa, että huoltaja joutuu lojaliteettiristiriitaan tai on ilmeinen eturistiriita niin, että hänen puolueettomuutensa vaarantuu.

Esimerkkejä ilmeisestä eturistiriitatilanteesta huoltajan ja lapsen välillä:

  • Huoltajaa tai hänelle läheistä henkilöä epäillään lapsen pahoinpitelystä tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä
  • Huoltaja ei terveydentilansa vuoksi kykene käyttämään puolueettomasti lapsen puhevaltaa
  • Huoltajat eivät kykene esim. asiakassuunnitelmaa tarkistettaessa erottamaan riittävästi toisistaan omia ja lasten tarpeita ja siten puolueettomasti valvomaan lapsen etua (KKO 2004:4)
  • Huoltajan passiivisuus käyttää lapsen puhevaltaa
  • Lapsen yksityisyyden suojaan liittyvät kiistatilanteet (HE 137/1999)

Erimielisyys huoltajan ja lapsen tai huoltajan ja sosiaalityöntekijän välillä ei riitä perusteeksi edunvalvojan määräämiselle.

 Lisäksi tulee harkita ja perustella erikseen, millä tavoin edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi.

Lastensuojelun edunvalvojan tehtävä
Lastensuojelun edunvalvojan tehtävä on toimia lapsen puolueettomana edustajana käyttäen lapsen puhevaltaa määrätyssä asiassa. Edunvalvontamääräys määrittää edunvalvojan tehtävän ja toimivallan rajat.

Edunvalvoja tapaa lasta ja tutustuu tämän elämäntilanteeseen. Edunvalvoja huolehtii siitä, että lapsen mielipiteet ja toivomukset tulevat esille lastensuojelun työskentelyssä ja päätöksenteossa sellaisina, kuin lapsi itse tuo ne esiin silloin, kun se on lapsen iän ja ilmaisukyvyn puolesta mahdollista. Lisäksi edunvalvoja tuo esille oman näkemyksensä siitä, mikä olisi lapsen edun kannalta paras ratkaisu. Edunvalvojan näkemys lapsen edusta voi poiketa lapsen, sosiaalitoimen tai huoltajien näkemyksistä. Edunvalvoja pitää lapsen ajan tasalla prosessin etenemisestä.

 

Lapsella on oikeus
Lapsella on oikeusmielipiteensä ilmaisemiseen, mutta hänellä on myös oikeus olla esittämättä mielipidettään. Lapsen kanssa työskentely vaatii edunvalvojalta kokemusta ja kykyä kuunnella ja havainnoida. Lapsen kanssa työskentelyyn on kehitetty erilaisia menetelmiä, tärkeintä on kuitenkin tilanteen luonnollisuus ja lapselle luontainen tapa olla vuorovaikutuksessa.

Yllä olevassa artikkelissa on kuvattu lastensuojelun edunvalvojan hyödyntämistä lastensuojelun prosesseissa. Edellisessä on kuvattu vain osa siitä isosta kentästä, jossa edunvalvontaa voisi ja tulisi hyödyntää. Lastensuojelun edunvalvojan määrääminen ei tarkoita mitään ”takapirua” lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden harmiksi tai haitaksi, vaan päinvastoin edunvalvoja voisi olla lisäresurssi kiireisten ja ylikuormitettujen sosiaalityöntekijöiden avuksi. Jokainen Helsingin lastensuojelua tunteva tunnistaa ongelman, että sosiaalityöntekijöiden taakka Helsingin lastensuojelun kentällä on täysin ylikuormitettu. Tämä on näkynyt pitkään sosiaalityöntekijöiden väsymisenä. Sosiaalityöntekijöitä on vaikea saada sitouttamaan pitkäjänteiseen työskentelyyn Helsingin kaupungissa työn rastittavuuden ja heikon palkkauksen vuoksi. Sosiaalityöntekijät viihtyvät työssään valitettavan lyhyitä aikoja ja ne sosiaalityöntekijät, jotka kulloinkin ovat vetovastuussa, ehtivät harmittavan vähän tapaamaan ”asiakkaitaan”. Näin kai heitä voisi kuvata. Eräs sosiaalityöntekijä harmitteli, kun ennen lapsia oli mahdollisuus tavata esimerkiksi kahvikupin ääressä ja tällöin lapsia saattoi vielä kutsua hyvällä omalla tunnolla LAPSIKSI. Nyt meno on muuttunut radikaalisti ja asiakkuus muistuttaa enemmänkin liukuporrasasiakkuutta ja valitettavasti nuo portaat liikkuvat alaspäin.

Tuntuu uskomattomalta, että Helsingin kaupungin lakimiesyksiköllä on vara kieltäytyä systemaattisesti määräämästä lapsille puolueettomia edunvalvojia, jotka takaisivat sen, että lapsen ääni tulisi kuulluksi huostaanoton yhteydessä tai ylipäätään lasta koskevissa kiistoissa. Tästähän jokunen viikko sitten esitti huolestumisensa myös aiempi esimiehemme sosiaalineuvos Aulikki Kananoja.

Myös erilaiset avohuollolliset tukitoimet ovat unohtuneet nykyisestä lastensuojelusta. Liekö rahalla jotain tekemistä asian kanssa. Nykyään tarjolla paljon erilaisia palvelun tuottajia, joita voitaisiin hyödyntää myös sijoitettujen lasten hoidon tukena. surullisena on todettava, että sangen harvoin näitä palveluja hyödynnetään.

Ehdotankin, että lastensuojelun kenttäväen tulisi nostaa profiilia myös tässä asiassa ja vaatia voimakkaammin lapsen edun toteutumista lastensuojelun prosesseissa vaatien riippumattomien edunvalvojien määräämisiä lapsille sekä erilaisia tukitoimia lastensuojelun lastemme hoidon tueksi.

Jukka Kursula
Lasten Suojelija ja Lapsen Edun Valvoja

 

Kirjoitettu vuonna 2010