Pääluottamusmiehen viesti päättäjille Sote-virastosta 2012

Arvoisa päättäjä

Olemme edenneet siihen vaiheeseen että lautakunnan käsittelyyn on tiistaina tulossa sosiaali-ja terveystoimen johtosääntö.

Sosiaalivirastossa valmistelu on tapahtunut avoimessa ja vuorovaikutteisessa ilmapiirissä, olemme voineet asian erivaiheessa kertoa näkemyksiämme. Henkilöstön osallistuminen ja mukana olo on yhteisesti sovitusti ollut edustuksellista ja työyhteisötasoille lähinnä tiedottamista. Valittu edustuksellinen yhteistoiminta osoittautui hyväksi valinnaksi, sillä taattiin perustasolle mahdollisuus rauhalliseen valmistautumiseen muutokseen, sillä nyt ollaan  vasta vaiheessa, jossa ollaan hyväksymässä johtosääntöjä.

Tämän vaiheen jälkeen, tulee välittömästi henkilöstö ja työyhteisöt osallistuttaa tulevien osastojen palvelujen rakentamiseen ja kehittämiseen kaikilla tasoilla. Avoimuus ja luottamuksen ilmapiiri tulee olemaan tärkeässä vaiheessa, jossa muutos alkaa koskettaa konkreettisesti eritasoja.

Itse arvostan valtuuston päätöstä, jossa jatkovalmistelulle linjattiin selkeät tavoitteet.  Organisaatio rakennetaan asiakas- ja potilaslähtöisesti asukkaita kuullen. Organisaatiouudistuksen suunnittelussa ja toteutuksessa henkilöstöllä on keskeinen rooli. Muutosvaiheessa tuetaan henkilöstöä ja eri hallintokuntien kulttuurien yhteensovittamista. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, ettei uusia hallinnon tasoja uudistuksessa muodosteta.

Lisäksi kaupunginvaltuusto hyväksyi toivomusponnen, jossa edellytettiin, että yhteistyö lapsiperheiden vastuualueella (sosiaaliohjaajat päiväkodeissa, perheneuvola, lastensuojelu), terveyspalveluissa (neuvola, terveystarkastukset, perheverkostot) ja opetustoimessa (perusopetus, ruotsinkielinen päivähoito) jatkuu ja palveluja kehitetään yhteistyössä henkilöstön ja vanhempien kanssa.

Muutostiimin esitystä olemme 20.3 jälkeen lukuisissa tilaisuuksissa käsitelleet ja olen tavannut laajasti henkilöstöä kaikilta Sosiaaliviraston vastuualueilta. Lisäksi sähköpostitse olen käynyt keskustelua varsin laajasti. Olen JHL:n edustaja ohjausryhmässä ja tässä roolissa olen esitellyt asiaa hyvinkin laajasti meidän JHL:n kentässä.

Näkemykseni perustuu pitkälle näihin keskusteluihin niiden henkilöiden kanssa, jotka ovat tuottamassa palveluja asiakkaille suoraan tai työskentelevät hallinnossa. Pitkään päätoimisena pääluottamusmiehenä toimineena, olen vuosia sitten todennut että nykyisessä tuottamistavassa asiakkaille tulee liikaa rajapintoja sekä teemme päällekkäisiä töitä. Henkilöstö haluaa tehdä työnsä hyvin ja kyseiset asiat eivät ole motivoivia sekä vaikuttavat työhyvinvointiin.

Esitetty varhaiskasvatustoimen johtosääntö perusteluineen on otettu tyytyväisyydellä vastaan.

Valmisteltu on ollut avointa ja vuoropuhelua on käyty runsaasti valmistelun vaiheessa. Erityisen tärkeänä on pidetty sitä että varhaiskasvatusnimi näkyy viraston nimessä ja johtosäännön organisaation nimikkeissä. Hallinnon tukipalvelut tulee olla riittävät ja niiden tulee tukea toimintaa kaikilla tasoilla. Varhaiskasvatuksen hallinnon tehtävissä tulee myös taata varhaiskasvatuksen toiminnan tuntemus ja osaaminen. 

Syksyllä 2011 sosiaalilautakunta painotti lausunnossaan sitä, että sosiaali- ja terveystoimen organisaation kehittämisen tulisi perustua strategiseen näkemykseen helsinkiläisten palvelujen tarpeesta ja palvelujen tuottamistavoista. Lautakunta esitti neljä strategista avainlinjaa, joiden tulisi toteutua uudistuksessa. Asiakasläheisyyttä tulisi vahvistaa, tuottavuutta tulisi parantaa palvelurakenteita ja työn sisältöjä uudistamalla, sosiaali- ja terveystoimen arvoverkon ohjausta tulisi vahvistaa ja metropolialueen kehitystä tulisi viedä eteenpäin.

Muutostiimin esityksessä johtosääntöehdotuksessa sosiaali- ja terveysvirasto muodostuu kolmesta toiminnallisesta osastosta sekä kolmesta hallinnollisesta osastosta. Ne ovat

• Perhe- ja sosiaalipalvelut
• Terveys- ja päihdepalvelut
• Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
• Henkilöstö- ja kehittämispalvelut
• Talous- ja tukipalvelut
• Tietohallinto- ja viestintäpalvelut

Esitetyssä mallissa kolme toiminnallista osastoa on tietyin varauksin hyväksyttävissä.

Hyvänä on nähty että molempien nykyisten virastojen toimintoja on kaikissa kolmessa osastossa.  Palvelujen käyttäjien näkökulmasta yhteen liittyvät palvelukokonaisuudet, hoitoprosessit ja hoitoketjut sijoittuvat pääosin samaan osastoon.  Henkilöstön kannalta on motivoivaa että työtä voi kehittää asiakkaiden tarpeista ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa paranee.

Ruotsinkieliset palvelut on johtosääntöesityksessä integroitu osastojen toimintaan. Osastoille tulee ehdotetun keskitetyn koordinaattorin sijaan nimetä oma koordinaattori turvaamaan ja kehittämään korkeatasoiset sosiaali-terveyspalvelut myös ruotsinkielellä.

Vammaistenpalveluiden sijoittaminen Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluiden osastoon on saanut voimakasta kritiikkiä näissä palveluissa työskenteleviltä henkilöiltä.

Oma näkemykseni on että vammaiset on luokitella kuuluvan vain sairaala-, kuntoutus ja hoivapalvelujen käyttäjiksi, on unohdettu että vammainen elää aivan samanlaista arkea kuin me itse kukin omine rajoitteinemme.

Näen vammaistenpalvelut luontevasti kuuluvan perhe-ja sosiaalipalveluosastoon. Saamani viestit kentältä tukee näkemystäni ja ammattilaiset ovat perustelleet hyvin kantansa.

Huolta on herättänyt myös lasten ja nuorten mielenterveys-päihdepalvelujen järjestäminen.

Lasten ja nuorten parissa työskentelevien huoli on ollut että psykiatrian palvelut on HUS:n vastuulla ja palvelut eivät ole olleet toimivat. Tämä esitetty ratkaisu ei tuo parannusta nykyiseen tilanteeseen. Ainoastaan HUS:n liittäminen osaksi arvoverkkoa ja arvoverkon ohjaukseen, poistaisi tämän nykyisen ongelman. Mielestäni lasten ja nuorten palveluissa ei voida saavuttaa tavoitteita, ellei myös HUS:n asemaa tarkastella samassa yhteydessä.

Hallinnon-tukipalveluihin suunnitellut kolme osastoa ovat saaneet voimakasta kritiikkiä.

Valtuuston linjaukset että ”Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, ettei uusia hallinnon tasoja uudistuksessa muodosteta”. Tuntuu täysin unohtuneen esityksessä tämä valtuuston linjaus. Hallinto ei saa johtaa sosiaali-terveysvirastoa, vaan sen on palveltava kaikilla tasoilla palvelu toimintaa.

Tämä malli on aika vanhakantaista ja kallista tapaa tuottaa toiminnallisille osastoille hallinto-ja tukipalveluja. En myöskään ole nähnyt riittävää analyysia, miksi tähän erittäin raskaaseen hallinto malliin on päädytty.

Asiakaan kannalta on tärkeä että hänen palvelut sujuvat ja että henkilöstö ei joudu perustehtävänsä lisäksi, pyörittämään sisällä eräänlaista tilaaja-tuottaja mallia.

Nykyaikainen käsitys hyvinvoivasta ja tuloksellisesta toiminnasta pitää sisällään yhteisen palvelujen kehittämisen, siten että asiakas on keskiössä ja kaikki hänen saamat palvelut tuotetaan saumattomasti, siellä missä hän on.

Erillisten johdon ja tavoitteiden alla on vaarana että kehitetään omaa työtä ja toimintaa irrallaan ydinpalvelusta. Suurin osa tukipalveluista on olennainen osa ydinpalvelua ja on tärkeätä että ne ovat siellä missä ydinpalvelut on. Tästä esimerkkeinä ovat lastensuojelussa työskentelevät laitosapulaiset ja toimistotyöntekijät, heidän siirtäminen keskitettyyn yksikköön vaikuttaisi palveluja huonontavasti lasten, nuorten ja henkilöstön arkeen. Lisäksi siirto pois ydinpalveluista näyttää tuovan ylimääräisiä kustannuksia sekä eri tahoille hallintoa, joka pyörittää tätä toimintaa.

Avoin luottamuksellinen yhteistoiminta lähtee myös työyhteisö ajatuksesta jossa jokainen omalla työpanoksellaan kehittää tarjottavaa palvelua asiakkaan näkökulmasta.

Kolme toiminnallista osastoa tarvitsee osastojen sisälle riittävät hallinto- ja tukipalvelut  jotta toiminta sujuu ja se on linjajohdon hallinnassa. Keskitettyjä hallintopalveluja kuten talous-, lakipalvelut, henkilöstöhallinto, strateginen suunnittelu viestintä ym. mutta toiminnalliset osastot ovat liian haavoittuvia jos meillä on keskitetty kaikki hallinnon tukipalvelut.

Yksi Hallinnon tukipalveluosasto, jossa on toimistot seuraaville palveluille Henkilöstö- ja kehittämispalveluille, Talouspalveluille sekä Tietohallinto- ja viestintäpalveluille on mielestäni valtuuston linjauksien mukainen.

Hallinnon osaston sisältö ratkaistaisiin myöhemmin valtuuston johtosäännön hyväksymisen jälkeen

Virastopäällikön kelpoisuusehdoista hämmentää että nykyisellä lapsiperheiden osaston johtajalla olleita tehtäviä on siirretty virastopäällikölle. En löytänyt sille mitään perustelua vaan ne tulisi edelleen kuulua Perhe ja sosiaalipalvelujen osastopäällikön tehtäviin. Mielestäni muutostiimin johtosääntöesityksen 16§ 9 tulisi tältä osin muuttaa

Erityisen tärkeänä näen että tuleviin virastojen johtosääntöihin ei kirjata poikkihallinnollisia prosesseja tai määritellä vastuutahoja, nämä tulisi tehdä myöhemmin esimerkiksi toimintasäännössä.

Sosiaalivirastossa on ollut toiminnalliset osastot itsenäisiä tulosyksiköitä, joiden johtajat vastaavat kokonaisvaltaisesti asiakkaiden tarvitsemista palveluista ja niiden kehittämisestä. Osastot ovat vastanneet myös taloudesta, strategioista ja oman arvoverkon kehittämisestä. Arvoverkon orkestroinnin näkökulmasta osasto on ollut keskeisin yksikkö.

Erityisen tärkeänä näen että tulevia virastojen johtamisteoria perustuisi arvoverkko-ja ekosysteeminäkemykseen. Organisaation suurten asiakaspalveluostojen johtajien tulisi kantaa selkeästi kokonaisvastuu osastosta ja sen arvoverkosta. Tämä jo edellyttää että toiminnallisilla osastoilla on tarpeelliset hallinnon tukipalvelut

Sosiaalivirastossa on rakennettu avointa luottamukseen perustuvaa yhteistoimintaa, jossa kullakin tasolla henkilöstöllä on oikeus ja vastuu yhteisten asioiden käsittelyyn. Olemme myös kokeneet erityisen hyvänä mahdollisuuden nimetä lautakuntaan henkilöstön edustaja.

Varsin pitkä ja raskassoutuinen tästä tuli mutta olemme isojen asioiden äärellä. Meillä on ainutkertainen mahdollisuus luoda uutta, joka toisi asiakkaille ja henkilöstölle lisäarvoa. Arvoverkon ajatuksin, että jokainen oikein rakennettu kohta lisää arvoa.

Ystävällisin terveisin
Eila Pelttari
PLM/JHL

Lähetetty vuonna 2012